Juttua hiuksen ja ihon rakenteesta

Hiukset

Hiuksen synty ja kasvu

Hiuksen alkuaineet ovat hiili, vety, happi ja rikki. Hius on muodostunut kuolleista ja kovettuneista soluista eli keratiinista. Hiuksen elävä osa on ihon alla. Hiuskarva muodostuu ja kasvaa karvatupen suojaamana. Korvatupen pohjaa nimitetään hiusnystyksi, josta hius syntyy jatkuvan solujakautumisen seurauksena. Hiusnystyn yläosassa ovat melanosyytit, joista hiuksen väriaine muodostuu. Hiusnysty tuottaa koko ajan uutta solukkoa, joka työntää jakaantuvaa solukkoa ylöspäin hiussipuliin. Solut litistyvät ja menettävät tumansa ja muuttuvat pitkulaisiksi. Karva alkaa muodostua. Sen mukaan, missä kohti hiusnystyä solu on syntynyt, se muuttuu pitkulaiseksi ja kovaksi kuitusoluksi tai levymäiseksi pintasoluksi. Tätä prosessia kutsuaan sarveistumiseksi eli keratinisoitumiseksi.

Hiuksen rakenne

Hiuksen ihonpäälliset kerrokset ovat suomu- eli pintakerros, kuitukerros sekä ydinkerros. Suomukerros koostuu levymäisistä, rosoreunaisista keratiinikuiduista, jotka päällekkäin limittyessään muodostavat hiuksen pinnan. Se on väritön ja siinä on vettä ja likaa hylkivä pinta. Hiuksessa on paksuuden mukaan 6-10 suomukerrosta. Kuitukerroksen keratiinisolut ovat muodoltaan putkimaisia kuitusoluja, joita solujen väliaine pitää koossa. Kuitusolu koostuu suuresta joukosta makrosäikeitä, joista jokainen muodostuu itsensä ympärille kiertyneistä mikrosäikeistä. Mikrosäikeet koostuvat alkusäikeistä ja alkusäie koostuu kolmesta spiraalimaisesta molekyyliketjusta, jotka on muodostuneet atomeista (hiili, vety, happi ja typpi). Ydinkerros sijaitsee kuitukerroksen keskellä ja se muodostuu tyhjistä onteloista.

Se onko hius suora vai kihara riippuu siitä, että onko karvatuppi pyöreä vai kaareva. Pyöreästä karvatupesta muodostuu suora hius joka on muodoltaan pyöreä ja kaarevasta karvatupesta kihara hius minkä muoto on taas ovaali tai jopa litteän nauhamainen. Kiharan hiuksen kuitusoluissa on vaihtelevuutta. Hyvin kiharan hiuksen kuitusolut ovat keskenään erilaisia mikrosäierakenteeltaan. Keskenään erilaisten kuitusolujen määrä ja asettuminen hiuksen sisälle on siis yhteydessä hiuksen kiharuuteen.

Hiuksen ominaisuudet

 

Hiuslaatu vaihtelee suuresti erirotuisilla ihmisillä. Hiusten kasvun nopeus, määrä, muoto, koko ja laatuvaihtelevat yksilöittäin. Kuitenkin ihmisen hiuskuiduissa on yleisesti määriteltäviä eroavaisuuksia. Maanosien asutuksen sekä ihon ja hiusten ominaisuuksien mukaan ihmiset voidaan jakaa kolmeen rotuun:

Valkoiseen eli kaukasialaseen rotuun, johon kuuluvat eurooppalaiset valkoihoiset. Suomalaisten ja muiden skandinaavien hiukset ovat läpimitaltaan selkeästi ohuemmat, väriltään vaaleammat ja herkemmät käsittelyille kuin esim. keski- ja eteläeurooppalaisten ihmisten. Suoran kaukasialaisen hiuksen pintakerros voi vaihdella kiharasta laineikkaaseen ja suoraa. Väriltään hiukset voivat olla hyvin vaaleasta mustaan.

Keltainen eli mongoloidiseen rotuun, johon kuuluvat kiinalaiset, japanilaiset, eskimot ja intiaanit. Tässä rodussa hius on suora, musta, paksu ja vastutuskykyinen. Hiusten tiheys aasialaisilla on kuitenkin keskimäärin harvempi kuin eurooppalaisilla. Hiusten kasvunopeus on roduista nopein.

Mustaan eli negroidiseen rotuun, johon kuuluvat mustat- ja tummaihoiset ihmiset. Tässä yhteydessä puhutaan myös afro-amerikkalaisesta väestöstä, joka tarkoittaa Amerikan tummaihoisia. Hius on ohuempi kuin mongoloidinen. Se on tiukasti kierteinen, spriaalimaisen kihara. Hiuksen paksuus on silminnähden vaihteleva, mikä johtuu sen muodosta. Väri vaihtelee ruskeasta mustaan. Hiusten tiheys on samankaltainen tai harvempi kuin eurooppalaisella hiustyypillä ja kasvu on hitain kaikista roduista. Hius on hyvin kuiva, eikä kestä kemiallisia käsittelyjä eikä mekaanista rasitusta niin hyvin.

Hiuksen elinkaari

Kasvuvaihe, mikä kestää 2-6 vuotta, mutta vaihe lyhenee kun ihminen vanhentuu. Solut jakaantuvat ja työntävät keratinisoituvia soluja karvatupessa ylöspäin. Näin syntyy siis uusi hius joka kasvaa n. 1cm kuukaudessa. Hiusten kasvu on myös rotuominaisuus. Esim. aasialaisilla hiukset voivat kasvaa 2 metrin mittaisiksi. Normaalisti 85-90% hiuksista on kasvuvaiheessa.

Siirtymävaihe, välivaihe, ylimenovaihe. Tämä vaihe kestää noin 2 viikkoa, jona aikana hiusten kasvu loppuu. Solut eivät jakaannu enää, karvatuppi supistuu ja hius irtaantuu sille tärkeistä verisuonista ja ravinnonlähteistä. Hius ei vielä irtoa hiuspohjasta ilman mekaanista rasitusta. Tässä vaiheessa on noin prosentin verran hiuksista.

Lepovaihe kestää 2-4 kuukautta. Sen aikana hius irtoaa hiuspohjasta. Tämän vaiheen loppupuolella hiusnystystä kehittyy uusi hius ja hiuksen uusi kasvuvaihe alkaa alusta. Lepovaiheessa on noin 10-15% hiuksista.

Ihon tehtävät ja ihon rakenne

 

Iho on ihmisen suurin elin. Se suojaa kehoa toimien esteenä, säätelee elintoimintoja ja eritystä, tuottaa ja erittää hikeä ja talia, korjaa vaurioita, vastaanottaa, aistii ja välittää tietoa. Ihoon kohdistuu koko ajan erilaisia rasitteita, kuten kuumuutta, kylmyyttä, UV-säteilyä, kosteutta, mikrobeja, kolhuja, naarmuja ja haavoja. Terveen ihon kolme kerrosta (epidermis, dermis, subkutis) ovat kehittyneet toimimaan näitä rasitteita vastaan. Kun iho ikääntyy, sen toiminnot hidastuvat ja ihon rakenne muuttuu. Solujen uusiutuminen ja talin ja hien eritys hidastuvat, puolustuskyky heikkenee ja lämmönsäätely ja tuntoaistimukset häiriintyvät.

Epidermis on ihon päällimäinen kerros. Se ei sisällä ollenkaan veri- tai imusuonia. Epidermis uusiutuu jatkuvasti sen alimman kerroksen, tyvisolukerroksen, solujen noustua pintaan ja hilseiltyä pois n. 3-4 viikon aikana.

Dermis eli verinahka koostuu kollageenista ja elastiinista. Kollageeni on venyvää proteiinia ja toimii ihon rakenneaineena ja antaa iholle mekaanista tukea. Elastiini on myös proteiini joka antaa iholle joustavan ominaisuuden. Dermis sisältää runsaasti veri- ja imusuonia ja hermoja. Karvan juuriosa, talirauhanen, hikirauhanen, hermojen päätteet ja imusuonet sijaitsevat dermiksessä.

Subkutis on ihonalainen rasvakudos, jonka paksuus riippuu ihmisen rasvakudoksen määrästä. Se liittää ihon pintakerrokset sen alla oleviin kudoksiin, lihaksiin, rustoihin ja luihin. Se toimii myös rasvan varastointipaikkana elimistön energia-aineenvaihdunnalle.

Hiuspohjan hilseily 

 

Hiuspohjan iho uusiutuu jatkuvasti, kuten muuallakin kehossa, eikä  normaalin ihon pintakerroksen irtoamista juuri huomaa. Kiihtynyt solujen tuotanto on hiuspohjan epätasapainotila, joka ilmenee ihon pinnalla näkyvänä hilseilynä. Hilseongelmainen hiuspohja uusiutuu noin 20 päivässä eli huomattavasti nopeammin kuin terve iho. 
Hilseilyn syytä ei aina pystytä selvittämään, sillä siihen voi vaikutta monet seikat kuten: hormonitoiminta, ravitsemus, säävaihtelut, väärä kotihoito. Myös hiuspohjan liian usein toistuva pesu tai kuivattava pesutuote saattaa olla syypäänä hilseilyyn. On todettu, että hiuspohjan normaaliin mikrobikantaan kuuluvan Pityrosporum ovale -hiivasienen määrä lisääntyy usein hilseilevässä hiuspohjassa. Hilseongelmaa hoidettaessa määritellään, millaista hilse on ja onko hiuspohja rasvainen, kuiva, ärtynyt vai herkkä. 

Rasvaisen hiuspohjan tunnistaa hilsekasautumista, jotka irtoavat hiuspohjaa käsiteltäessä. Hiuspohja ja hiukset tuntuvat rasvaisilta sormenpäillä hierottaessa. Rasvaisen hilse on kellertävää ja paksua, se takertuu hiuspohjaan ja hiuksiin. Hiuspohja on punoittava ja kutiava, siinä on finnejä. Kun sarveistuneeseen ihosolukkoon sekoittuu hikeä, talia, bakteereita ja muuta likaa, voi seurauksena olla hiuspohjan tulehdustila. Tulehtunut hiuspohja on ärtynyt, jolloin ihon solutuotanto kiihtyy saadakseen sen tasapainoon. Hilseily voi siis olla ihon suojautumuskeino ärsytystä vastaan.

Kuiva hiuspohja hilseilee myös. Muunmuassa säätilat ja vähäinen ilmankosteus voivat aiheuttaa hiuspohjan kuivumista. Kuiva hilse irtoaa hiuspohjasta helposti pienehköinä hiukkasina. Yleensä se levittyy hiuksiin ja varisee niistä hartioille. Hiuspohja voi tuntua kiristävältä, koska talintuotanto on vähentynyt.

Herkkä hiuspohja voi oireilla hilseilynä jos hiuspohja ärtyy. Kun hiuspohja on ärsyyntynyt se kutisee, punoitaa ja kiristää. Myös rakkuloita, kuumotusta ja hilseilyä esiintyy ärsyyntyneessä hiuspohjassa. Herkkä hiuspohja on yleensä kuiva ja se reagoi helposti ilmankosteuden muutoksiin, kemiallisiin käsittelyihin, liian voimakkaaseen mekaaniseen käsittelyyn tai sopimattomiin tuotteisiin. Ärsytysreaktio ei aina ole merkki allergiasta vaan seurausta ihon puolustusmekanismeista. Jos reaktio on allerginen, se ilmenee kun iho joutuu kosketuksiin allergisoivan tuotteen kanssa. Oireet ilmenevät välittömänä ärsytyksenä tai parin vuorokauden jälkeen.