The End

Viimeinen Sveitsi kirjoitus nyt vähän viivästyi epäonnisen päätöksen vuoksi. Viimeisenä työpäivän aamuna kaaduin ja luu katkesi kädestäni. Viimeiset päivät ja joululoma meni parannellessa ja toivoessa, että käsi lähtisi paranemaan. Joudun nyt kuitenkin leikkaukseen, jotta käsi saadaan kuntoon ja pystyn tekemään parturi-kampaajan töitä. Muuten kokemus oli kaikin puolin onnistunut ja positiivinen! Voin suositella kaikille ulkomaan vaihtojaksoa. Tällainen kokemus rikastuttaa niin monella tavalla, ettei osaa ajatellakkaan jollei ole sitä kokenut.
Maana Sveitsi oli todella kaunis ja haluan ehdottomasti palata sinne, ehkä seuraavalla kertaa kesäaikaan. :)

St. Gallenin vanhakaupunki.

Kuukausi takana

St. Gallenin vanhakaupunki.

Tänään starttasi viimeinen kokonainen viikko täällä Sveitsissä. Ensi sunnuntaina työkaverini ovat suunnitelleet jotain yhteistä tekemistä meille. Se on kuulemma yllätys minulle. :) Viikonloppuna kävin konsertissa ja joulumarkkinoilla. Valitettavasti sää ei suosinut nyt joulumarkkinoita, satoi vettä ja oli koleaa ja vuorilla oli myrsky. Konsertti oli lauantai-iltana ja menin sinne kampaamon omistajan ja hänen vaimonsa kanssa. Tämä oli täysin uusi kokemus minulle. Artisti oli Martin O. joka on beatboxaaja ja laulaja. Esitys oli todella viihdyttävä.

Viime viikolla tuli todella paljon lunta ja oli kylmää. Ilmat ovat nyt taas lämpenemään päin, saa nähdä jääkö lunta ollenkaan maahan. Säävaihtelut ovat aika samaa luokkaa kuin Suomessa nykyään. Täällä vaan lämpötila nousee korkeammalle kuin Suomessa ja ei mene ehkä ihan yhtä kylmäksi mitä Suomessa talvella. Keskimääräisesti lämpötila on vissiinkin tähän vuodenaikaan n. -10 - +10 astetta. Tulen kyllä kaipaamaan valoa ja aurinkoa, kun palaan Suomeen. Näiden viikkojen aikana kuitenkin on ollut vain muutaman kerran todella huono keli. Ja melkein joka päivä on ollut edes vähän aurinkoa.


Kampaamossa olen aina luppoajalla harjoitellut erilaisia kampauksia. Lauantaina pääsin tekemään vielä lopuksi asiakkaalle rennot lainekiharat, kun hänellä oli juhlat illalla. Hän ei halunnut ns. viimeistelyä kiharoihin (aukikampaamista yms.), jotta ne kestäisivät mahdollisimman pitkään, joten tein ainoastaan lainekiharat ja asiakas itse sitten illalla sanoi viimeistelevänsä hiuksensa. Mutta oli kiva päästä tekemään oikealle ihmiselle lainekiharat ja mielestäni ne onnistuivat hyvin ja asiakaskin tykkäsi. Olen myös paljon seurannut hiustenleikkauksia, jotta saisin uusia ideoita erilaisista tekniikoista ja malleista. Huomaan varmaankin vasta Suomessa kaiken, mitä olen täällä oikeasti oppinut. Tekeminen täällä kuitenkin on erilaista, mitä Suomessa. 
Värisarjana täällä on käytössä Loreal’in värit. En hirveästi ole päässyt tutustumaan käytännössä värisarjaan, koska en keskustele asiakkaan kanssa asiakkaan toiveista. Ainoastaan levitän valmiiksi tehdyn värimassan asiakkaan hiuksiin. Mielestäni täällä käytetään hieman vahvempia hapetteita kuin Suomessa. Osasyynä varmasti on se, että monilla ihmisistä on todella vahvat ja paksut hiukset, mutta en tiedä onko Loreal’in hapetteen esim. vähän ”miedompia” kuin KC:n? 

Isona asiakaskuntana kampaamossa on ihmiset, jotka tarvitsevat peruukkia syöpähoitojen takia. En ole ollut itse mukana näissä, mutta työkaverini selitti minulle miten tämä toimii. Ensimmäinen vaihe on asiakkaan konsultointi. Zürichissä on firma, jolta kampaamo tilaa peruukkeja. Kun tilatut peruukit saapuvat kampaamoon, ne käydään asiakkaan kanssa läpi ja asiakas valitsee mieluisimman. Loput peruukit lähetetään takaisin ja valittu peruukki jää odottamaan hetkeä, kun asiakas varaa ajan sen takia, että hiukset ovat alkaneet lähteä. Sen jälkeen hiukset ajellaan kokonaan pois ja asiakas saa kauniin ja mieluisen peruukin käyttöönsä. Rupesin tätä miettimään. On varmasti palkitsevaa, että pystyy jossain muodossa tukemaan ja auttamaan asiakasta, mutta myös jossain määrin raskasta myös kampaajalle tämänlaiset asiakastyöt. Vaikka työasioita ei pidä ottaa henkilökohtaisesti, on näissä asioissa aivan eri fiilis kuin ns. normaaleissa hiusten leikkauksissa tai värjäyksissä. Hiukset kuitenkin ovat monille todella tärkeä asia ja se on varmasti yksi niistä hetkistä ja tunteista mitä et tule unohtamaan, kun joudut hiukset ajamaan pois. Ihanaa on, että kampaaja pystyy auttamaan asiakasta siinä, vaikka asiakkaalla ei ole tällä hetkellä omia hiuksia, asiakkaalla on kauniit juuri hänen näköiset hiukset peruukin muodossa.

Puoliväli oli ja meni

Konsertti.

Puoliväli oli ja meni. Miten aika voikin mennä näin nopeasti? Nyt olen vihdoin ostanut loputkin tuliaiset ja lahjat. Kerrankin olen ajoissa tämän asian suhteen, yleensä muistan viimisinä päivinä, että apua en ole ostanut vielä mitään tuliaisia, onneksi olen parantanut näköjään tapani. ;) Nyt olen päässyt myös tutustumaan enemmän Sveitsiin. Kävimme perheen kanssa joulumarkkinoilla ja konsertissa, missä perheen isä oli soittajana. Pääsin myös vihdoin käymään läheisillä vuorilla, 1791 metrin korkeudella. Maisemat oli niin upeat. Pystyin näkemään vuorelta Saksaan ja Itävaltaan. Toivon, että sää suosisi uudemman kerran ja pääsisimme käymään vielä korkeammalla Säntis-vuorella, minkä korkeus on jo 2502m. Mutta se jää nähtäväksi, aika meinaa vähän loppua kesken. Pystymme ainoastaan sunnuntaisin tekemään näitä retkiä, sillä se on ainoa yhteinen vapaapäivämme ja sään pitäisi olla hyvä jos lähtee vuorille. Mutta pidän peukut pystyssä, että käynti Säntis-vuorella onnistuisi. Vuorireissun jälkeen söimme juustofondueta (nam!) ja sen jälkeen leipomiani joulutorttuja. Joulutortut on helppo toteuttaa ulkomailla, joten päädyin niihin, kun pohdin mitä suomalaista ruokaa voisin tehdä maisteltavaksi. 

Joulumarkkinat.

Kampaamossa harjoittelin laineiden tekoa ja kampauksia, lyhyen mallin leikkausta ja erilaisia föönauksia harjoituspäähän. Pääsin myös leikkaamaan työkaverini hiukset ja seuraavana päivänä avustamaan balayage-raitojen tekemisessä samaiselle työkaverille. Molempina päivinä sain myös harjoitella hänelle föönausta. Eli föönausta siis tulee tehtyä todella paljon. Nyt rupesi tuntumaan vihdoin siltä, että edistystä on tapahtunut, jes! Toki viikkooni kuului myös noita perusjuttuja kuten värin levitystä, hiustenpesua jne. 

Tämmöistä tällä kertaa. :)

Kaksi viikkoa takana, neljä edessä

Toinen viikko Sveitsissä on nyt vierähtänyt ja asiat ovat vain ruvennut sujumaan paremmin ja paremmin. Minulla oli hameongelma, koska unohdin hameeni Suomeen ja en meinannut millään löytää perus mustaa kynähametta täältä. Joten sanonta "jos jotain unohtuu, voit ostaa sen periltä" ei toiminut niin hyvin kuin ajattelin. Lopulta löysin kaupungista New Yorker-kaupan ja vihdoin sain ostettua kaksi hametta. Nyt pystyn käyttämään kaikkia vaatteitani. Helpottaa elämistä kummasti. :) Viime maanantai oli siis pieni muotoinen shoppailupäivä, koska minulla oli silloin vapaapäivä. Sää on täällä todella vaihtelevaa. tällä viikolla oli muutama todella lämmin päivä, parhaimmillaan +14 astetta. Nyt viikonloppuna sitten kylmeni ja satoi lunta. Todennäköisesti lumi ei tule pysymään tälläkään kertaa maassa, vaan ilmat lämpenevät taas jossain välissä. Vaihteluun olen tottunut Suomessa, mutta en ihan näin isoihin vaihteluihin. On hassua, että yhtenä päivänä lämpötila on kuin olisi kevät jo pitkällä ja seuraavana päivänä melkein sataakin lunta ja on kylmä. Mutta tämmöistä se kai on täällä vuorien lähistöllä. :)

Laine harjoitusta.

Arki menee aika lailla Tonio Coiffure kampaamossa ja kotiin päästessä pitääkin pian ruveta nukkumaan. Olen päässyt tekemään muutaman kampauksen asiakkaille, levittämään väriä ja pesemään hiuksia. Vaikka suurin osa töistäni on näitä ns. perusjuttuja, etten hirveästi ole oppinut mitään uutta, mielestäni on hyvä päästä vaan tekemään ja saamaan nopeutta tekemiseen. Uskonkin näiden kuuden viikon jälkeen olevani aika nopea levittämään väriä. ;) Täällä olen myös nyt kovassa koulussa hiusten föönauksen kanssa. Suomessa olen tehnyt todella vähän föönikampauksia, mutta täällä se on yksi tärkeimmistä jutuista. Olenkin siis kovasti harjoitellut lyhyen hiuksen föönausta suoraksi, kuohkeaksi, pitkän hiuksen föönausta niin, että saan kiharaa aikaiseksi ja saa nähdä mitä kaikkea vielä eteen tuleekaan. Föönaus on jotenkin todella vaikeaa ja välillä meinaa iskeä epätoivo, etten osaa mitään. Mutta olen kokenut tämän saman fiiliksen muidenkin osa-alueiden kanssa ja aina olen selviytynyt ja oppinut. Joten peukut pystyyn, että tämän kuuden viikon jälkeen olen superhyvä föönaamaan hiukset tai että ainakin minulla on hyvä pohja jatkaa harjoittelua Suomessa. Joka tiistai meillä on töiden jälkeen iltaharjoittelua eri osa-alueilla mitä haluaa kehittää ja silloin on aina joku kampaajista neuvomassa ja auttamassa, miten mikäkin tehdään. 

Viikonloppuna kävin katsomassa myös Sveitsin yöelämää ja totesin sen olevan todella kallista. Clubille jos haluat mennä, pitää maksaa 19-25 frangia sisäänpääsyä ja siihen päälle vielä parin frangin narikkamaksu. Onnekseni en ole niin kovin innokas baari-ihminen ulkomailla, tykkään mieluummin tutustua kaupunkiin eri tavoilla. Kävellä ympäriinsä, käydä katsomassa nähtävyyksiä, museoita yms. Ilta oli kuitenkin hauska ja nyt olen nähnyt myös bilepuolen Sveitsistä. Ja eihän se hirveästi poikkea Suomen menosta.

Tänään sunnuntaina kävin perheen kanssa paikallisessa museossa, missä oli hiuksista tehtyjä koruja, tauluja, maalauksia.. En ollut ikinä ennen kuullut moisesta ja se olikin todella mielenkiintoista. Samalla myös pääsin tutustumaan vähän Sveitsin kulttuuriin ja perinteisiin. Tykkään oppia uusia asioita eri kulttuureista ja se on todella kiinnostavaa! Ensi viikon jälkeen mennäänkin sitten jo puolessa välissä, aika menee todella vauhdilla!

Appenzellissa on paikallinen käsityöläinen joka tekee koruja hiuksista. Alla linkkinä hänen nettisivunsa ja Youtube-video mistä pääsee katsomaan, kuinka hän kutoo hiuksia. Valitettavasti nämä ovat saksaksi, mutta kuvat kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. ;)

http://schmuckaushaaren.ch/SchmuckAusHaaren/index.html
https://www.youtube.com/watch?v=Ka2BAlFvwFE

Hiuksista tehtyjä tauluja ja laite jolla "kudotaan" hiuksia.

Hey ho let's go!

Viime sunnuntaina lähdin kohti Helsinkiä. Olin ahdistunut ja jännittynyt, taisin muutaman kerran myös sanoa etten haluakkaan lähteä. Hyppäsin junaan ja koitin saada ajatukset muualle. Helsingissä pystyin pitään itseni tyynenä siihen asti, kunnes piti mennä nukkumaan. Enää oli ainoastaan nukkuminen jäljellä ja sen jälkeen minun pitää lähteä lentokentälle. Kaikki tsemppiviestit mitä sain ystäviltäni ja läheisiltäni, auttoi rauhoittamaan hieman mieltä ja mahdollisti edes muutaman tunnin unet. Herätyskello soi ja nyt se hetki oli käsillä. Kamat kasaan ja kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää. Siinä ahdistuksessa, ahdistuin pelkästä ajatuksesta mennä yksin lentokentälle. Mitä jos en osaa toimia siellä? Nyt ajatus tuntuu hullulta, koska siellä olisin pystynyt selvittään kaikki asiat kuitenkin vielä suomeksi jos olisin tarvinnut apua jossain. Kaikki kuitenkin meni hyvin, pääsin lentokoneeseen ja perille Zürichin kentälle. Ensimmäinen fiilis oli, että täällä ollaan ja nyt hoidetaan homma kotiin. Suurin jännitys oli jäänyt Suomeen. Kävin ostamassa vesipullon ja myyjä ei puhunut sanaakaan englantia. Toivoin, että junalipun ostamisessa ei tule mitään ongelmia englannin suhteen. Onnekseni tiskin takana ollut nainen puhui englantia, kylläkin aika vahvalla saksa-aksentilla, mikä vähän vaikeutti ymmärtämistä. Joka tapauksessa sain lipun ja löysin heti junaan ja näin ollen matka kohti Appenzellia jatkui. 

Juna-asemalle minua tuli vastaan sveitsiläisen perheeni äiti, joiden luona tulen nämä 6 viikkoa asumaan. Tiesin, että hän ei puhu hirveän hyvin englantia, mutta pystyimme silti kommunikoimaan ja meillä oli hauskaa. Yllätyin itsestäni, kuinka paljon puhuin heti ensimmäisenä päivänä englantia. Pakon edestä kyllä sen englannin taito sieltä löytyi. Virheitä toki tulee koko ajan, mutta pääasia on, että tulee ymmärretyksi ja pystyy keskustelemaan. Ensimmäinen päivä meni todella nopeasti ja mukavasti, pääsin hieman näkemään kaupunkia ja kävimme hakemassa minulle junakortin ja paikallisen puhelinliittymän. En voisi olla tyytyväisempi tähän perheeseen, jonka luona asun. He tekevät tästä niin paljon helpompaa, en tunne oloani ollenkaan yksinäiseksi. 

Seuraavana päivänä, tiistaina, oli aika mennä kouluun ja loppupäiväksi kampaamoon. Pääsin perheen isän kyydissä koululle, hän siis työskentelee samassa koulussa opettajana, ja hän vei minut luokkaan asti. Oli ihana huomata, että kaikki oli järjestetty valmiiksi minua varten. En osannut odottaa sellaista. Koulunkäytävällä oli tervetulotoivotus ja luokassa minulle oli valittunut opiskelija joka osaa englantia ja pystyy auttamaan minut alkuun. Opetus on saksaksi, joten en koe saavani kovin suurta hyötyä käydä täällä koulussa, mutta on mukava tutustua oppilaisiin ja nähdä miten he opiskelevat. Luokkakaverini ottivat minut hyvin porukkaan mukaan. 

Enää edessä oli kampaamo, missä tulen työskentelemään. Löysin onneksi aika helposti perille ja siellä minut otettiin myös heti vastaan. Kampaamon omistaja puhuu todella hyvää englantia, mikä oli helpotus. Työkavereillani ei ole niin hyvä kielitaito kuin omistajalla ja he olivat hieman hiljaisia minun kanssani ensimäisenä päivänä. Toisena päivänä alkoi sujumaan jo paremmin ja loppuviikkoa kohti on vaan mennyt paremmin ja paremmin. Työkaverini ovat nyt rohkeampia puhumaan englantia kanssani ja olen koittanut tsempata heitä, että ei kannata jännittää minun kanssani puhumista. Varmasti ymmärrämme toisiamme ja enhän minäkään erityisen hyvä ole englannissa. Pääasia on, että puhumme- siinä sitä oppii. 

Tonio Coiffure.

Alkuun vaan katselin ja seurasin heidän työskentelyään. Kerroin heille, että voin näyttää kuvia töistäni, jotta he tietävät edes vähän mitä olen tehnyt ja mitä osaan tehdä. Luulen, että sen ansiosta pääsin tekemään jo muutamia asiakastöitäkin tällä viikolla. Toki täällä on vähän erilainen systeemi kuin Suomessa. Opiskelijat auttavat värin levityksessä, pesemisessä ja toisinaan kuivauksessa. Ammattilaiset hoitavat leikkauksen. Mutta oli mukavaa, että sain tehdä jotain, aikakin kuluu nopeammin. Ja työt kuulemma lisääntyvät sitä mukaan, mitä enemmän tämä omistaja huomaa minun osaavan. 

Työpäivät täällä on pitkiä. Kaikki täällä tuntuu aukeavan todella aikaisin aamulla. Minun pitää herätä joka aamu ennen kello 6. Juna-asemalle pitää lähteä kävelemään 6:45, työt alkaa joko klo 8 tai 7:30 ja yleensä olen takaisin kotona n. klo 19. Hirveästi en ehdi taikka jaksa viikolla siis mitään tekemään, mutta minulla on sunnuntait ja maanantait vapaita, jolloin ehdin tutustumaan kaupunkiin ja puuhaileen omia juttuja. Maisemat täällä ovat uskomattomat ja minun pitääkin lähteä joku päivä kameran kanssa käveleen ja kierteleen paikkoja. Täällä saa niin hienoja kuvia. Talot Appenzellissa on ihanan värikkäitä ja kaikki näyttää niin kauniilta täällä. Ruoka on hyvää ja olen päässyt maistamaan jo paljon erilaisia sveitsiläisiä ruokia ja jälkiruokia. Olen niin tyytyväinen, siihen että tänne lähdin ja voin suositella ihan kaikille. Tätä ei tule katumaan! Jos on mahdollisuus lähteä ulkomaille vaihtoon, siihen kannattaa todellakin tarttua.

Keep rollin'

Ensimmäinen rullaus.

Permanenttikurssiimme kuului harjoitella ja kuvata erilaisia permanenttirullauksia. Ihan aluksi aloitimme klassisella rullauksella, johon tulee keskiosa ratarullauksella. Valitettavasti valmiin klassisen rullauksen kuva on minulla vanhan kännykän uumenissa. Jos sen saan sieltä kaivettua niin lisäilen tänne. :) Alku fiilis oli permanentissa, ettei ole minun juttuni. Perfektionisti kun olen, minua ärsytti kun en saanut heti tehtyä mielestäni tarpeeksi kauniita rullia ja aikaakin kului turhan paljon. En ehtinyt tekemään kaikkia rullauksia keväällä flunssakierteeni takia. Kesä tuli ja meni ja loput rullauksista tein nyt syksyllä. Nyt oli jotenkin eri ääni kellossa. Eihän tämä ollutkaan niin vaikeaa. Joku sisäistäminen oli siis käynyt kesän aikana. Vielä toki menee aikaa rullaukseen, mutta se nopeutuu vaan tekemällä. En ole vielä varma haluanko tulevaisuudessa tehdä permanentteja vai jättää ne pois palveluistani, katsotaan mihin suuntaan fiilis rupee lähteen.

Vielä on edessä asiakkaalle permanentin tekeminen, mikä voi vaikuttaa fiilikseen permanentin suhteen. Veikkaisin sen olevan mukavampaa kuin harjoituspäiden rullailu ja se kun pääsee näkemään millaista kiharaa sai aikaan asiakkaan hiuksiin! Sitä odotan.

Permanentti rullauksia

Viuhkarullaus

Tiiliskivirullaus

Spiraalirullaus

Patukkarullaus

Kaksoisrullaus kahdella tekniikalla

Syksyn näytöt- värjäystä ja leikkausta

Syksyn aikana minun piti suorittaa 4 näyttöä: vaalennus, monisävyvärjäys, naisten ja miesten hiustenleikkaus. Permanenttinäyttö olisi ollut myös mahdollista suorittaa syksyn aikana, mutta päätin jättää sen keväälle aikataulun takia. Sillä minulla oli erilainen järjestely TOP-jakson kanssa, koska lähden Sveitsiin vaihtoon loppuvuodesta joten olin vaan muutaman päivän viikosta Loihtimossa. Tarkoituksena oli saada asiakkaiksi ihmisiä, joiden hiuksia en ole koskaan ennen laittanut. Puhuimme TOP-ohjaajani kanssa, että hän laittaa omaan facebookkiinsa ilmoituksen, jos joku hänen tutuistaan haluaisi tulla minulle näyttömalliksi. Yksi asiakas tuli siis TOP-ohjaajani kautta, toinen asiakas oli ihka oikea asiakas joka oli varannut ajan minulle ja kaksi muuta olivat minulle entuudestaan tuttuja- mutta en ollut koskaan heidän hiuksiaan leikannut tai värjännyt.

Vaalennus ja monisävyvärjäys

Vaalennusasiakas oli siis minulle entuudestaan tuttu, mutta hänen hiuksensa eivät. Hän kertoi toivovansa liukuväriä mustasta viininpunaiseen. Pohjaväri oli värjätty tumma n. 2 tummuudella. Asiakkaan omaväri oli myös todella lähellä 2 tummuutta, joten tyvikasvun rajaa ei juurikaan erottanut. Lähdin tekemään  vaalennusta balayage-tekniikalla folioita apuna käyttäen. En uskaltanut valita kovin vahvaa vaalennusainetta hiuksen hentoisuuden, kuivuuden ja vähäisen luonnonkiharamaisuuden takia Vaalennuksen jälkeen huomasin, että hius olisi voinut kestää sen vahvemmankin vaalennuksen- mutta koska tavoite oli viininpunainen niin ei pohjan tarvitse olla aivan puhtaan vaalea. Viininpunainen värjättiin Elumenilla ja sen laitoin koko päähän, jotta tyvikin saisi kiillon ja mahdollisesti pienen sävytyksen. Lopuksi leikattiin ohentuneita latvoja pois. Liuku onnistui kauniisti ja asiakas oli tyytyväinen sävyyn. 

Monisävyvärjäyksessä asiakas oli itse varannut minulle ajan ja toivoi Elumen värjäystä. Päätimme ohjaajani kanssa, että katson sinä päivänä teenkö tästä näyttötyöni. Asiakas oli avoimin mielin ja suostui näyttömallikseni! Olin häntä jo aiemmin ohjeistanut pesemään hiuksia syväpuhdistavalla shampoolla, jotta hiuksissa olisi mahdollisimman vähän suoravärin jättämiä kalvoja mitkä vaikeuttaa Elumenin tarttumista. Prosessi aloitettiin vaalentamisella ja pohja oli tarkoitus saada mahdollisimman vaaleaksi, jotta saadaan kaunis räikyvä väri. Vaalennuksen jälkeen alkoi vasta näyttöarviointi eli monisävyvärjäys. Käytin tähän neljää eri sävyä. Tyvessä ja päälliosassa on samaa sinisen sävyä ja alihiuksissa on kolmea eri sinisen sävyä. En ollut koskaan ennen tällaista tehnyt, joten se tuotti todellakin mietintää ja suunnittelua miten tämän lähden toteuttamaan. Lopputulos on kaunis ja asiakas oli tyytyväinen! Toiveissa oli räikeä hassu tukka ja tämän hänelle tein. :)

Hiustenleikkaukset

Naisten hiustenleikkauksen asiakas tuli ohjaajani kautta. Asiakas antoi vapaat kädet leikkauksen suhteen. Ainoa asia oli, että hiuksien pitää olla helppohoitoiset. Lähdin tekemään A-linjaista porrastettua mallia. Hiuksissa oli paljon kerrostusta jo entuudestaan ja hiusta oli paljon, joten tämä ei ollut helpoimmasta päästä. Pyrin leikkaamaan hiukset mahdollisimman paljon hiusten luonnollisessa asennossa, jotta asiakkaan ei tarvitsisi joka aamu käyttää paljon aikaa hiusten laittamiseen. Lopputuloksesta tuli mielestäni kaunis helppohoitoinen malli. 

Miesten hiustenleikkaukseen tuli tuttuni. Hänellä oli ylikasvanut malli mitä hän on itse kotonaan koneella ajanut. Toiveena oli, että sivuille ja taakse saisi jäädä hieman pidempää, päälliosa saa olla selkeästi pidempi ja oikealle puolelle tulisi raja. Ehdotin hänelle jos tekisin kevyttä häivytystä niskaan ja sivuille hänen toiveiden lisäksi ja se sopi hänelle. Lopputulos oli siisti ja asiakkaan toiveiden muokainen.